keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Terhi Rannela: Frau



Terhi Rannela: Frau
Karisto 2016
Kansi Tuija Kuusela
Sivuja 232
Arvostelukappale
Kotimainen romaani

Lina oli aina ollut nainen, josta oli puhuttu. Eikö sekin ollut saavutus? Useimmille Liina oli ollut liikaa, hänen äänensä, hänen kokonsa, hänen tahtonsa, mutta kenellekään ei liian vähän.
Hän raapaisi ensimmäisen tulitikun.

Vuodet ovat vierineet, mutta Lina Mannisen yöt toistuvat samanlaisina. Hän on taas Lina Heydrich, Reinhardin vaimo, jolla on aina aikaa kuunnella miehensä harjoittelua puhetta varten. Paitsi että Reinhard on kuollut Prahassa vuonna 1942, nyt eletään vuotta 1984 Fehmarin saarella Pohjois-Saksassa. Kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut menneistä ajoista, paitsi Erich Richter -niminen, keltaisia ruusuja tuova älykäs toimittaja, joka haluaa kuulla Linan elämäntarinan. Minä en tunne syyllisyyttä mistään. En absoluuttisesti mistään. Syytä olisi.

Terhi Rannelan romaani Frau tarkastelee natsipyövelinä tunnetun Reinhard Heydrichin vaimoa Linaa ja tämän kautta myös vallanhimoa sekä toisen maailmansodan järkyttäviä tapahtumia, jotka eivät ole koskaan jättäneet Eurooppaa rauhaan - eivätkä saakaan jättää.

Kauniskantinen Frau on tiivis romaani laajoista teemoista. Lina Manninen-Heydrichin (os. von Osten) elämä on yksi, toki keskeisin, juoniaihio moneen suuntaan kulkevassa tarinassa, jossa Operaatio Anthropoidina tunnettu Heydrichin salamurhahanke käynnistää tapahtumien verkoston, jonka kokijoiksi Rannela kirjoittaa paitsi Linan, myös fiktiiviset hahmot, kuten Prahan liepeillä sijaitsevassa Lidicen kylässä asuvan Marta-tytön perheineen, attentaattipaikalta pakenevan Jarekin sekä raitiovaunussa räjähdyksen kokevan Franz Vargan.

Mitään katumattoman, mutta menneisyytensä vangiksi jäävän Linan Rannela kuvaa toisaalta teräksenvahvana, toisaalta kuolemansairaana vanhuksena, joka kattaa pöytään parhaimmat kuppinsa. Lina kokee olevansa uhri, hän on periksiantamaton, hän on toisinajattelija, eikä nykyaika hyväksy ajattelijoita. Miten kiinnostavaa, puistattavaa - ja oudolla tavalla haurasta.

Monipuolinen kokonaisuus on tarkastelee tapahtumia ajallisten kerrostumien kautta. Rannela kirjoittaa kiinnostavasti. Toisaalta hän kertoo kaikesta kuin raportoiden, toisaalta hän pysähtyy yksityiskohtiin: Martan pitämiin pieniin asioihin, kuten kipittävään oravaan; Franz Vargan ajattelemaan perunavelliin; Linan pohdintaan muistoista merenpohjan kalmistona. Rannela ei tuhlaa sanoja, mutta kertoo paljon. Kuvaukset etenkin Lidicen kylän tapahtumista puristavat sydänalaa.

Toinen maailmansota ja sen tapahtumat ovat kiinnostaneet minua jo kauan, kuten monia, monia muitakin. Tiedän että tuoreeltaan lukemisen jälkeen on vaikea ennustaa, millaisen jäljen luettu jättää, mitä ajattelen kirjasta vaikkapa puolen vuoden kuluttua. Juuri nyt Frau synnyttää nälän tarkastella lisää Heydrichin ja tämän lähipiirin elämää sekä kaikki niitä hirvittäviä toimenpiteitä, joita Heydrichien aika- tai valtakausi jätti jälkeensä.  

Rannelan romaani on samalla kertaa vähäeleinen ja väkevä, sekä koko ajan mieltä askarruttava.

18 kommenttia:

  1. Tää vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta kirjalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katarooma, tämä on! Saa pohtimaan historiaa ja sitä, mitä siitä jää.

      Poista
  2. Olen tykännyt tosi paljon Rannelan kirjoista, ja tämä odottaa lukemista pinossani. Odotan tosi paljon, että pääsen lukemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari a, minä taas ajattelin lukea pian Punaisten kyynelten talon. Se on varmaan todella erilainen.

      Poista
  3. Tuntuu, että tämä pitää saada käsiin ja lukea. Jo pelkkä aihe kiinnostaa todella paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, tämä kirja jää mieleen. Ja aihe on monella tapaa kiinnostava: Heydrichit, se mitä Lidicessä tapahtui...

      Poista
  4. Katja, totta puhut, lukukokemus voi muuttua vaikka puolessa vuodessa. Sekin on koettu. Tällä hetkellä minulla on Frausta hyvin vahva olo ja aion jatkaa matkaani Kolmannen valtakunnan hulluudessa.

    Jollain mielttömällä tavalla tämä oli niin täydellinen minulle. Tietty toteavauus, vähäeleisyys, vanhuksen hauraus, sitten ne kauheat tapahtumat ja täydellinen katumattomuus sitä vasten. Huomasithan jämpit luvut ja niiden otsikoinnin: Se on 'sehr punktlich' eli hyvin saksalaista. Pidin. Ja kiitos siitä, että ei ollut mitään turhia rönsyjä, vaikka olisinkin halunnut tietää Linan elämästä Suomessa, tämä tiheä ratkaisu oli tyylikkäin ja vaikuttavin.

    Ja vasta vähän aikaa sitten en tiennyt mitään Rannelasta...:) Elämä on ja etenkin kirjallisuus - ihmeellinen seikkailu.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, minäkin luulen että Frau pysyy mielessäni kauan. Nyt huomasin, mitä olit juuri lukenut ja aion tulla blogiisi kommentoimaan, mutta siis: onpa kiinnostavan oloinen kirja! Se on mennyt minulta ihan ohi, aion joskus jossain sen lukea.

      Olen samaa mieltä, että toteavuus ja vähäeleisyys toimivat hyvin tapahtumia vasten. Otsikointi on todella onnistunutta. Ja Linan elämästä Suomessa voi joku kirjoittaa toisen romaanin.

      Kirjallisuus on ihmeellistä!

      <3

      Poista
  5. Kylläpä kiinnostaa! Mulla on edellinenkin Rannela lukujonossa, mutta taidankin aloittaa tästä. Tosi mielenkiintoiselta kuulostaa tuo menneisyyden varjo, ja kaikki kerrostumat myös. Kiitos innostamisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljonvaloa, edellistä Rannelan kirjaa lukematta luulen, että kummasta tahansa on hyvä aloittaa. Frau on hurjan kiinnostava, toivottavasti myös sinun mielestäsi!

      Poista
  6. Heräsin tähän kirjaan hieman perässä. Tämä on lukupinossani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulla, vastahan tämä on julkaistu, joten hyvin ehtii. Hieno romaani!

      Poista
  7. Heydrichista on kirjoitettu useampikin elämäkertakirja, mutta ainuttakaan ei ole suomennettu. Elämäkerraksi en laske viime syksynä ilmestynyttä "HhHH - Heydrichin salamurhan jäljillä" -kirjaa, koska se lipsahtaa välillä fiktion puolelle.

    Jos saksa taittuu, alan klassikko on Günther Deschnerin Reinhard Heydrich, Biographie eines Reichsprotektors. Myös SS-historiikki "Der Orden unter dem Totenkopf" (Heinz Höhne) sivuaa Heydrichin vaiheita.

    Lina kirjoitti omat muistelmansa "Leben mit einem Kriegsverbrecher" ja "Die Frauen der Nazis" -niteessä on niin ikään osio hänestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos asiantuntevasta kommentistasi! Rannelan romaanissa onkin ainakin joitakin noista kirjoista, joten kirjailia on rakentanut fiktionsa taustat tarkkaan. Kiinnostava ja hurja ajanjakso historiassa.

      Poista
  8. Sain kipinän tähän kirjaan Leenan blogista ja tämän sinun juttus jälkeen kiinnostus vain kasvoi. Kiitos, Katja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, eipä kestä! Tämä romaani panee ajattelemaan.

      <3

      Poista
  9. Tämä odottaa lukupinossa ja arviosi perusteella lukukokemuksesta on tulossa hieno. :-) En ole lukenut Rannelalta aiemmin kuin nuortenkirjallisuutta, kirjailijan aikuisille suunnattuihin teoksiin on tutustumatta.

    VastaaPoista